JaakkoKorpi-Anttila http://www.xn--hammaslkri-w5aab.net/kamin/kaminiitto.html

Yhteisöllisyyttä on opetettava

  •               ♥    Näin vuonna 1929     ♥
    ♥   Näin vuonna 1929 ♥

 

”Kaikkia joukkosurmaajia yhdistää syrjäytyminen pariutumismarkkinoilta ja vilkkaasta seksielämästä.” Varsinkin tämä Henry Laasasen kirjoituksen lause puheenvuoron puolella 31.5.12 herkisti taas kerran ajattelemaan lavatanssin mahdollisuuksia nuorisokasvatuksessa.

 

Tanssinopetus pitää saada koulujen liikuntaopetukseen jo ala-asteella. Tanssi on ollut luonnollisin liikuntamuoto kautta ihmisen historian. Pienet lapset ovat vielä siinä vaiheessa, että he oppivat käyttäytymään luonnollisesti toisen sukupuolen läsnä ollessa. Kun sukupuoliasiat ovat heränneet, niin silloin saattaa helposti tulla möykkyjä ja ryppyjä kanssakäymiseen. Ne voivat ilmetä pelkoja, estoina ja jopa negatiivisina tunteina toista sukupuolta kohtaan.

Mikään muu urheilulaji ei kasvata sosiaalisesti hyväksyttävää käytöstä niin paljon kuin tanssi. Kilpailuvietin suhteeton kasvattaminen ei välttämättä ole ihmiselle hyväksi. Jos kaikki henkiset ponnistukset satsataan toisen voittamiseen, niin ollaan hiukan harhassa.

Liian monella tanssiharrastus alkaa vasta kun on notkuttu AA:ssa muutama vuosi ja menetetty niin perheet kuin työpaikatkin. Tanssi on ihmiseille parasta lääkettä mielenterveydellisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja elämässä jaksamiseen. Jotenkin paineet pitää purkaa ja jotenkin pitää saada sosiaalisia kontakteja. Tanssilava on turvallisin kohtaamispaikka näille asioille.

Tanssi on harvinaisen monipuolinen laji, tarvittaessa hyvinkin rasittava. Siinä aivot juoutuvat ponnistelemaan liikkeitä ohjatessaan musiikin tahtiin. Musiikki stimuloi tiettyjä aivoalueita. Omaksumis- ja keskittymiskyky kehittyy ja paranee. Lavatanssin kokemisessa on huumaa aivan eri tavalla kuin tanssiesityksen katselemisessa. Lattialla olemme pääosan esittäjiä.

 

Tanssieläin: neljä jalkaa, kaksi päätä ja yksi sydän - se on tanssipari. He ovat toistensa peilikuvia. Ilman yhteistä sopimusta ja tasapainoa ei synny tanssia.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Tango.
Tungos ja sinulle mieluiset silmät.
Pehmeä ja lämmin vartalo lähelläsi, hiusten ja parfyymin tuoksu. Kohtuuttomuuden kontrolli, keskittyminen sekä kokemiseen että tilanteen hallintaan, vartaloiden ohjailuun liikkuvassa ihmisten joukossa, musiikin määrätessä kolmesta minuutista kahden tuntemattoman tapaamisessa.
Sisu-pastilli.
Hymy, ja toiset kolme minuuttia elämästänne.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Jotain tällaista runollista kuvittelisin hyvän sosiaalitanssin olevan. Lämmin kiitos hyvästä oivalluksesta!

Käyttäjän PaYimPhuket kuva
Pa'Yim Phuket

Viihteellinen nykymaailmasta irti oleva blogijorina. Haudoilla voi näköjään kirjaimellisesti tanssia.

Kaakkois-Aasiassa ollaan yhteisöllisiä, perhekeskeisiä ja avoimia, eikä yksityisyyttä juuri ole. Kaikki hölöttävät omat ja toistensa yksityisasiat kaikille. Silti täällä on kouluammuskeluja ja tuntemattomien ja tunnettujen ammuskeluja päivittäin. Ei se yhteisöllisyys tai tanssi sitä poista, mutta en toki väheksy yhteisöllistyyttä. Se on hyvä asia ja sitä tulisi saada lisää Suomeenkin. Se voi olla myös sairasta yhteisöllisyyttä lasten hyväksikäyttöineen ja salailuineen, kuten mm. Suomessa on nyt käynyt ilmi.

Ja miksi tuossa kuvassa miehen käsi on naisen takapuolella? Pitäisikö pyllyjä puristella enemmän työpaikoilla ja oppilaitoksissa ja muissa yhteisöissä? Minä puristelin ja taputtelin ruokakaupassa aina naispuolisen kollegani pyllyä, kun asiakkaita ei ollut. Oivaa yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Käsitykseni mukaan Kaakkois-Aasiassa ei ole minkäänlaista lavatanssikulttuuria toisin kuin länsimaissa Amerikat mukaan lukien. Esimerkiksi UNESCO julisti tangon maailman kulttuuriperintölistalle Abu Dhabin kokouksessa 30.9.2009. Tämä on selkeä tunnustus sille, että lavatanssi on jotain muuta kuin askelmaista ja tämä on hyvä pitää mielessä, kun tarkastellaan suomalaista kansankulttuuria ja sen arvostusta.

Mitä kuvaan tulee, niin siinä on mielestäni tanssitaidottoman taiteilijan vuonna 1929 herkällä silmällä esitetty, miten hän on sosiaalitanssin ymmärtänyt. Mielestäni hän ymmärsi väärin, mutta ymmärsi kuitenkin.


PS. Pahoittelen, että minulla oli kruxi sellaisessa kohtaa, että pitää hyväksyä kommentit. Yritin poistaa, toivottavasti onnistui. Tämä uusi järjestelmä on hukan hakusessa, varsinkin kun en malta suurentaa näyttöä. Arvailen liian paljon tekstiä.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset