JaakkoKorpi-Anttila http://www.xn--hammaslkri-w5aab.net/kamin/kaminiitto.html

Musiikki ja ihmisen kehitys

Hyvää vastausta vaille jää helposti, jos kysyy, mikä on musiikin vaikutus ihmisenä olemiseen tai miten musiikki on vaikuttanut ihmisen kehitykseen.

 

Miellyttävä musiikki tuntuu vahvistavan ja avartavan kuunteluprosessissa hermoyhteyksiä sekä aktivoi motorisia toimintoja. Musiikkiin on mukavampi tanssia kuin ilman sitä ja vielä mukavampi, jos ympärillä on samanhenkisiä hyppelehtijöitä kuten lavatanssissa on asianlaita. Musiikki laukaisee mielihyvän tunteen. Se on väline, jonka avulla on pysytty luomaan sosiaalisia ryhmiä ja vuorovaikusta niiden sisällä.

 

Kun orkesteri lähettää ilmoille säveliä, tanssija odottaa niiden olevan tietynlaisia ja vertailee soitettuja ja odottamiaan keskenään. Hyvä orkesteri on monen mielestä sellainen, jonka soittamat sävelet ja melodiat yhtyvät kuulijan odotuksiin. Musiikkiterapia ilmeisesti pohjautuu osittain tämäntyyppiselle ajattelulle.

 

Lorut ja laulut ovat liittyneet kaikkialla maailmassa ihmisten rituaaleihin. Esimerkiksi erilaiset työtahtia parantavat laulut ovat tuttuja niin puuvilla- ja sokeriruokopelloilta kuin monista muistakin työyhteisöistä. Saati sitten että sotaväki on kautta aikojen marssinut rummun tahdissa, mutta tykinjynssäyslaulut olisivat saaneet olla vähän siistimpiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Kuorossa ja orkesterissa pääsee kokemaan ylimaallisen nautinnon, kun oma ääni sulautuu yhteiseen harmoniaan. Se on kuin kantoaalto taivaaseen. Euforinen jälkivaikutus saattaa kestää pitkään.

Pääsee tietysti kokemaan senkin, miten lento äkkiä katkeaa ja kotka räpsähtää pusikkoon. Ja mieli on maassa, epäuskoa puskee, tuleeko tästä mitään?

Sama kantoaalto voi löytyä liikunnallisesti, jopa marssiessa. Ei väsymys tunnu vaikka ollaan jo puolihoureissa.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#1: "Kuorossa ja orkesterissa pääsee kokemaan ylimaallisen nautinnon, kun oma ääni sulautuu yhteiseen harmoniaan." Tässä on sosiaalisen kanssakäymisen perusidea.

Jotta kulttuuriharrastusten vaikutus olisi terapeuttinen pitää päästä kokemaan, osallistumaan ja tuntemaan olevansa esillä. - Katsokaa minua!

Lavatanssissa tämä tulee erityisesti näkyviin siinä, että jokaisessa haussa pääsee itse olemaan pääosan esittäjä. Kukaan muu ei voi tuntea tanssin hurmaa paremmin kuin minä itse. Musiikki kantaa ja minä vien. Itselle hyvään musiikkiin voi tanssia monta tuntia väsymättä, huonoon musiikkiin väsähtää parin tahdin jälkeen.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Sosiaalista tai ei, niin tuossa harmoniassa on joku kummallinen mielihyvän lähde. Itse saan sen, kun alan tapailla laulaen sävel-ideaa ja hakemalla sävelkulkuun sopivia sointuja kitarasta. Tuntuu selittämättömän hyvältä, kun harmonia alkaa toimia.

Jari Teräväinen

Mitäpä mieltä tuosta saksalaisesta kapellimestarista - http://www.youtube.com/watch?v=vauo4o-ExoY on ainaki rennompia konsertit

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#2: Puhutteleva esitys, varsinkin siinä mielessä, kuinka valssi otti yleisön valtaan eikä se enää pystynyt olemaan hiljaa paikallaan kuuntelemassa. Voisiko sanoa, että miltei siinä oli positiivista massapsykoosin ainesta.

Minulle on jäänyt mieleeni Jaakko Ryhäsen laulamana 'Äänisen aallot' oopperan tanssiaisissa vähän yli 10 vuotta sitten. Tunnelmassa oli jotain samaa.

Jari Teräväinen

Tuossa on kaksi konserttia joita tulut katottua useammin youtubesta - http://www.youtube.com/watch?v=SLGzAiSQTDw ja - http://www.youtube.com/watch?v=l_sVZENKv8s
katottua kyllä muitakin herrojen youtubenvidoita :)
.. Oldfieldin konserttiin voi lähtä joskus jonnekipäin tai jarren

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Jo sikiö kuulee, aistii, tuntee rytmit ja melodiat. Soita, kuuntele ja tanssi olisi neuvoni äideille. En kuitenkaan ehdota korvanappeja navan päälle ja rämärokkia luureihin. Monipuolisuus perinteisin keinoin on hyvä.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Voin vahvistaa tuon. Kun odotimme esikoistamme, soittelin ahkerasti nokkahuilulla barockia ja omia impromptuja. Sitten seuraavan odottelun aikana soittelin ahkerasti pasuunalla harjoituksia ja pikkubiisejä. Ei tullut lapsista muusikoita.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Itse kuuluin teekkariaikana Suomen suurimpaan ja sekalaisempaan mieskuoroon - 'Alkon mieslaulajat'. Sen alaosasto kokoontui säännöllisesti Pokkamontussa. Itse yritin loppuillasta pontevasti korvata äänen voimakkuudella sen, mitä vajetta jäi äänen laadussa.

Joskus myöhemmin, kun ei ollut vielä varaa autoradioon, tarjosin laululurituksia lapsille matkaeväiksi sillä seuraamuksena, että lapset anelivat:'isi älä laula'. Jos nämä vintiöt eivät jaksaneet olla automatkoilla siististi, niin uhkasin laulaa - rauha palasi kummasti. Kyllä musiikilla ja laululla on suuri vaikutus, vaikka jälkipolvesta suvun musikaalisuus ei paljolti parantunut.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen Vastaus kommenttiin #9

Isäni oli 30-luvun teekkareita. Hänellä oli hyvä ääni mutta lauloi harvoin, pääasiassa automatkoilla. Meillä oli virka-auto, kantikas REO, ja matkalla kesälomalle isä lauloi mennen ja tullen. Valitettavasti en uskalla kuvailla lauluja tämän enempää, mutta ilmeisesti ne olivat oman aikansa humoristisia ja rasistisia teekkarilauluja. Me lapset tykkäsimme.

Arvaatko Jaakko, mitä lauluja ne olivat?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #10

US:n Vapaavuorokin on sen verran siveä sivusto, että parempi jättää arvaamatta, kun vielä kaiken lisäksi on pyhäpäivä ja kohta alkavat kirkonmenot.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa