JaakkoKorpi-Anttila http://www.xn--hammaslkri-w5aab.net/kamin/kaminiitto.html

Ihmisarvo

Algebran isä al-Khwarizmi (n. *780 †850) oli matemaatikko, tähtitieteilijä ja maanmittaaja sekä lisäksi ”viisasten talon” eli Bagdadin kirjaston johtaja. Häneltä ovat peräisin muun muassa meidän nykyisin käyttämät numeromme ja toisenasteen yhtälön ratkaisu..

Kerran häneltä kysyttiin, mikä on ihmisen arvo eli miten ihmisarvo määritetään. Hän vastasi seuraavaan tapaan: ”Jos hän on eettinen ja moraalinen hänen arvonsa on 1. Jos hän sen lisäksi on älykäs ja viisas, lisätään perään nolla eli hänen arvonsa on 10. Toisen nollan perään saa, jos on rikas, ja lopuksi vielä kolmannen, jos on kaunis eli tällaisen ihmisen arvo on 1000. Mutta jos hän hävittää eettisyytensä ja moraalinsa, niin arvosta häviää 1 ja jäljelle jäävät vain nollat eli hän on täysin arvoton.”

Wikipedian mukaan Muḥammad ibn Mūsā al-Khwārizmīn alkuperäisteos noin vuosilta 813–833 englanniksi ”The Compendious Book on Calculation by Completion and Balancing” on hävinnyt, mutta latinankielinen käännös vuodelta 1126 on säilynyt. Latinankielinen onomatopoeettinen eli ääntämistä muistuttava käännös al-Khwarizmin nimestä on Algoritmo ja se on tuttu nykypäivän tieteissä. Espanjan ja portugalin kielissä guarismo tarkoittaa numeroa, latinassa digit puolestaan numeroa ja sormea.

https://www.lanacion.com.ar/2168162-el-ejemplo-educa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Perjantain Sannikka&Ukkola-ohjelmassa tohtori Jussi Halla-aho otti vapauden kertoa että hänellä ja studiossa olleella Li Anderssonilla on yhteneväinen käsitys ihmisarvosta. Tekstisi antaa aiheen pohtia, että onko se arvo ykkönen vai nolla. Jos ihmisarvokäsitys nyt ylipäätään on sama.

Rikkauden merkitys ihmisarvossa on nykymaailmassa selviö, ja on tainnut olla sitä jo pidemmän aikaa. Jos kauneus on katsojan silmässä kuten sanotaan, niin sen merkitys on kyllä melko häilyvä.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 1/TP:

Muistelen jostakin lukeneeni, että antiikin Kreikassa kaunista ihmistä pidettiin automaattisesti myös viisaana.

En yhtään ihmettele esimieheni diplomaattista kommenttia eräästä ’saavutuksestani’: Jos nyt väität olevasti tyhmä, en tule kiistämään sitä. (lisäviite ks. kuva)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Antiikin Kreikassa taisi kauneus iän mukana kadota nopeasti ja siinä meni sitten viisauskin. Muinaisilla roomalaisilla taas olivat omat hekumalliset käsityksensä ainakin ylhäisillä. Tiedä sitten onko niillä merkitystä tämän päivän berlusconimaiseen ihmisarvoon ja elämäntapaan.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/halla-...

" perjantai, 30. syyskuu 2011

Halla-ahon hyökkäys ihmisarvoaksioomaa vastaan osoittaa, että hän ei ymmärrä tieteen menetelmiä

FT Jussi Halla-ahon (pers) blogihyökkäys kaikille yhtenäisen perusihmisarvon käsitettä vastaan mm. oikeustieteen perusteita koskien on herättänyt huomiota ympäri Eurooppaa hänen kansanedustajaksi valintansa jälkeen.

Kummallista on että Halla-aho ei tohtorismieheksi näytä tietävän tieteellisestä metodolo- giasta mitään - ei I:tä S:än leuan alta, vaikka kirkkoslaavin tutkija taatusti osaa venäjääkin, jolla parhaat lähteet tuostakin aiheesta on kirjoitettu:

http://www.halla-aho.com/scripta/ihmisarvosta.html

Halla-aho: " Ihmisarvosta

Aksioomalla tarkoitetaan väitettä, jonka totuudellisuus on niin ilmeinen, ettei sitä tarvitse erikseen perustella. Lienee aksiomaattista (pun intended), että myönnettäessä väitteille aksiooman statusta pitäisi olla erityisen varovainen. Väitteen pitäisi mielellään olla sellainen, että sen voidaan todeta olevan ja olleen totta kaikkialla ja aina.

Yksi nykyajan aksioomista on, että kaikilla ihmisillä on ihmisarvo, ja että tuo ihmisarvo on kaikilla ihmisillä samansuuruinen. Pahinkin rasisti ja antiegalitaristi yrittää yleensä mahdut- taa ihmisarvoaksiooman omaan teoreettiseen kuvioonsa. Aksiooman kieltäminen on kerta kaikkiaan epäkorrektia.

Jos väitetään, että kaikki ovat samanarvoisia, väitetään samalla, että ihmisen arvo tunnetaan ja se voidaan mitata. "

HM: Ei väitetä.Aksioomaa määritelmällisesti ei testata suoraan,vaan tieteessä sen teorian kokonaisuutta testattaessa, jota muodostettaessa aksioomaa on käytetty. Teoriasta voi- daan sitten ennustaa kaikenlaisia muitakin testattavia lauseita, joiden välityksellä koko teo- ria, ja siinä ohessa myös aksiooma voidaan todistaa empiirisesti yleensä suhteellisiksi to- tuuksiksi.Esimerkiksi erityisessä suhteellisuusteoriaas on aksiooma,että on voimassa par- tikkelien Lobačevskin nopeusavaruus. Siitä sitten seuraa kaava E = mc^2, jota testataan.

" Axiom

in a given theory, a proposition that is not proved in the deductive construction of the theory but is accepted as a basic starting point in proving the theory’s other propositions. Usually the propositions of the theory under examination chosen as axioms are known to be true or can be considered true within the framework of this theory.

Teoriat, joilla on eri aksioomat, ovat eri teorioita.

HA: " Ellei sitä voida mitata, ei voida todentaa, miten paljon kullakin yksilöllä on sitä."

HM: Kaikkilla ihmiseksi luokitettluilla on täysi ihmisarvo YK:n hyväksyttävissä olevassa lainsäädännössä.

HA: " Mikään ulkoa (taivaasta) tuleva ominaisuus ihmisarvo ei voi olla, tai ainakaan sitä ei voida sellaiseksi osoittaa, koska sitä ei ole kirjoitettu tähtiin, vesiin eikä kallioihin. "

HM: Ei ole kukaan väittänytkään.

HA: " Itse asiassa mikään ei viittaa siihen, että ihmisten yhtäläinen arvokkuus (tai ylipäänsä arvokkuus) olisi mitään muuta kuin ajallemme tyypillinen konventio ja julistus, "

HM: " Se on ajallemme tyypillinen konventio, joka oli rajoiteusti voimassa feodaalisessa yhteiskunnassa, esimerkiksi pelkästään rikoslaissa (ja vain erittäin harvoissa tapauksissa sielläkään).

HA: " samanlainen kuin menneiden aikojen aksioomat: "aurinko kiertää maata", "paavi on erehtymätön", "

HM: " Nämä ovat esimerkkejä epätosiksi osoittautuneista perutettomista aksioomista.

HA: " "naisella ei ole sielua", "

Ei ole miehelläkään kuolematonta sielua...

HA: " "itsetyydytys aiheuttaa likinäköisyyttä". Jälkimmäisiin on aikanaan uskottu aivan yhtä sokeasti kuin nykyään samanarvoisuuteen. Niiden tueksi on ollut yhtä vähän mitattavaa evidenssiä kuin on samanarvoisuuden tueksi.

Koska niitä ei ole voitu perustella, ne on julistettu aksioomiksi, joita ei tarvitse perustella. "

HM: Niitä perustellaan esimerkiksi niistä seuraavalla odotetulla, ja niiden rikkomista seuraavalla odotetun vastaisella kehityksellä.

HA: " Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo. "

HM: Sellaisenaan mittaaminen ei ole ainoata todentamista.

Aksiomaattis-deduktiivinen tieteellinen metodi on nykyaikaineen tieteellinen metodi. Pelkkä mittaaminen sellaisenaan ei sitä ole.

Halla-aho on oikeassa siinä, että yhtäläinen ihmisarvo on juuri aksiooma.

Mutta hänellä ei siis ole haisuakaan, mikä aksiooma tarkoittaa!

Aksiooma otetaan erääksi lähtökohdaksi esimerkiksi teorian- ja lainmuodostuksessa sekä moraalissa, ja siitä päätellään yhdessä empiirisen tiedon kanssa johtopäätöksiä ja seurannaisvaikutuksia, joita sitten varsinaisesti testataan arvioidaan.

Niin tieteellinen, juridinen kuin normatiivinenkin tietomme on väärällään kaikenlaisia aksioo- mia, joista ei päästä millään eroon, eikä sellaiselle ole varsinaisesti mitään tarvettakaan, sillä ne ovat testattavaa EMPIIRISTÄ TIETOA, joita testataan, kuten sanottu, VAIKUTUSTENSA VÄLITYKSELLÄ.

Samanlaisia aksioomia ovat ainakin todistumistavaltaan perustavimmat fysiikankin lait, vaikkapa valonnopeuden vakioisuus kaikkien havaitsijoiden suhteen, joka on tällä hetkellä maailman tarkin fysikaalinen fakta, puhutaan jopa 17 numerosta, kun kvanttimekaniikassa päästään 12:en, ja Newtonin mekaniikassa luokkaa 6 - 7:än

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/axiom

” Aksiooma (kr. axíōma = annettu, otettu asettamus, muodosta axió = katson kelvolliseksi) = jonkin tietyn teorian asettamus, jota tätä teoriaa deduktiivisesti rakennettaessa ei todis- teta siinä, vaan se otetaan tämän teorian muiden lauseiden todistusten pohjana olevaksi lähtökohdaksi.

Tavallisesti aksioomaksi valitaan tarkasteltavan teorian sellaisia lauseita, jotka tiedetään tosiksi tai voidaan tämän teorian puitteissa katsoa tosiksi.

Ollen lähtöisin muinaisesta kreikasta termi 'aksiooma' esiintyy ensimmäisen kerran Aristo- teleella ja sitten se siirtyy Eukleideen seuraajien ja kommentaattoreiden töiden kautta geometriaan.

Keskiajalla aristoteelisen filosofian (ns.skolastiikan,RK) hallitseva asema aiheutti sen (aris- toteelisen aksioomakäsitteen) tunkeutumisen myös muille tieteenaloille ja niiden kautta jokapäiväiseen elämään.

Aksioomaksi alettiin nimittää sellaista yleistä asettamusta, joka "riittävää ilmeisyyttään" "ei tarvitse" todistusta.

Tämän ilmeisyyden luonne nähtiin, jo Platonilta tulevia näkökantoja (mielipiteitä) seuraten, sellaisten perustotuuksien kuten matemaat-tisten aksioomien (muka) ”synnynnäisyydessä” ihmiselle. ”

(Tämä Platonin rooli ”apriorisen tiedon” idean synnyssä vaatii tarkennusta. Kts. em. linkki: ”Platonin tietoteoriasta”, RK)

”I.Kantin oppi (tiettyjen) perusaksioomien apriorisuudesta eli siitä,että ne (muka) ”edeltävät kaikkea kokemusta eivätkä riipu sellaisesta” oli kaikkien sellaisten aksioomakäsitysten huipennus.

Ensimmäinen ankara isku käsityksille (mistään) aksioomista ikuisina ja ehdottomina ”apriorisina” totuuksina oli N.I. Lobačevskin epäeuklidinen geometria.

Kritisoidessaan Hegelin näkökantoja loogisia aksioomia (aristoteelisia syllogistisia muotoja) koskien V.I. Lenin totesi:

”...ihmisen käytännöllisen toiminnan on täytynyt saattaa tajunta miljardi kertaa toistamaan jotakin loogista muotoa, jotta nämä muodot ovat voineet saada aksioomien merkityksen” (”Filosofian vihot”, ven. 1969, s. 172).

Nimenomaan monisatavuotisen inhimillisen kokemuksen, käytännön, mukaan lukien kokeet ja tieteen etenemisen kokemus, aikaansaamassa riippuvuudessa on aksioomien, jotka otetaan tosina ilman todistusta, ”ilmeisyyden” syy. ”

(Leninin määritelmää voidaan nimittää 'aksiooman' ”arkkipavlovistiseksi” määritelmäksi, RK)

” Samalla näkökannan kumoutuminen 'aksioomista' ”apriorisina” totuuksina johti 'aksiooman' käsitteen jakautumiseen kahtia.

Yhteydessä käytännön vaatimuksiin yhä kasvava välttämättömyys kokeilla uusien teorioi- den muodostamisen alueella, korvata yksi aksiooma toisella, ja myös niiden suhteellisuus, riippuvuus aikaisemmin vallinneista konkreettisista kokemusolosuhteista ja tieteen kehi- tystasosta, joka johtaa mahdottomuuteen valita aina ja ikihyviksi aksiooman ominaisuudes- sa sellaisia asettamuksia, jotka aina tulisivat olemaan tosia kaikissa oloissa, kaikki tämä johti 'aksiooman' käsitteen ilmaantumiseen jossakin määrin traditionaalisesta poikkeavassa merkityksessä.

Tässä mielessä 'aksiooma' riippuu siitä, millaisen teorian rakennetta tarkastellaan ja miten se tapahtuu.

Tietyn teorian aksioomiksi nimitetään tässä yhteydessä yksinkertaisesti niitä tämän teorian lauseita, jotka sen kyseisessä rakenteessa deduktiivisena teoriana asetetaan lähtökohdiksi, aivan täysin riippumatta siitä, kuinka yksinkertaisia tai ilmeisiä ne siinä yhteydessä ovat.

Sitäkin enemmän jo kokemuksesta esimerkiksi erilaisten epäeuklidisten geometrioiden ra- kentamisesta ja niiden seuraavasta tulkinnasta ja soveltamisesta käytäntöön kävi selväksi mahdottomuus jotakin teoriaa rakennettaessa (tai aksiomatisoitaessa) joka kerta vaatia ennakolta sen aksioomien totuutta. ”

(Piilo)aksioomat pitää vain TIEDOSTAA, ja ainahan niitä voi myös koettaa varioida ja ainakin älyllisesti ennakoida sellaisen vaikutuksia...

Kaikille yhtenäisen perusihmisarvon käsitettä ei ole mitään syytä lähteä poropeukaloimaan joksikin muuksi.

Kaikkien muodollinen tasa-arvo (aluksi rikos)oikeuden edessä on muuten melko uusi sel-laisena oikeusperiaatteena, joka on (eräs) lain laillisuuden edellytys. Sen oikeustieteeseen tuoja tässä ominaisuudessa on muuan professori Feuerbach, rikosoikeuden professori (Paul Johann) Anselm (Ritter) von Feuerbach (1775 - 1833), silloisen Baijerin feodaalisen ruhtinaskunnan rikoslain uudis-taja ja filosofi Ludwig Feuerbachin isä. Hänet tunnetaan myös kirjailijana, joka mm. julkisti Kaspar Hauser -"susilapsi"-tapauksen.

http://de.wikipedia.org/wiki/Paul_Johann_Anselm_vo...

http://de.wikipedia.org/wiki/Ludwig_Feuerbach

http://de.wikipedia.org/wiki/Kaspar_Hauser

Suomenkielinen vaskisti-Wiki tuntee nimellä Anselm Feuerbach vain hänen samannimisen taidemaalaripojanpoikansa viittamatta tämän tiedemiesisään, -isoisään tai neljään -setään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Anselm_Feuerbach

Ei olisi tämäkään selvinnyt ilman Sovjetskaja entsiklopedijaa...

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Feuerba...

" Warning! The following article is from The Great Soviet Encyclopedia (1979). It might be outdated or ideologically biased.

Feuerbach, Paul Johann Anselm

Born Nov. 14, 1775, in Hainichen, near Jena; died May 29,1833,in Frankfurt am Main. German criminologist;representative of the classical school of criminal law. Father of the philosopher L. Feuerbach.

Feuerbach advanced a number of progressive principles of bourgeois criminal law, such as the equality of all citizens before the law, and defined the judicial concept of sanity as the basis for criminal accountability. He advocated the theory of psychological coercion (intimidation) as the aim of punishment. This theory was reflected in the Bavarian Criminal Code of 1813, which was drawn up by Feuerbach.

WORKS

Revision der Grundsätze und Grundbegriffe des positiven peinlichen Rechts, vols. 1–2. Erfurt, 1799–1800.
Lehrbuch des gemeinen in Deutschland geltenden peinlichen Rechts. Giessen, 1801.

The Great Soviet Encyclopedia, 3rd Edition (1970-1979).

© 2010 The Gale Group, Inc. All rights reserved. "

Halla-ahon sananvapaustuomio selaisenaan on laiton:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/03/korkein...

Täällä edelleen keskustelua aiheesta:

http://simopasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/70904-...

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Algebran isä al-Khwarizmi oli pätevä matemaatikko, mutta hänen ihmiskäsityksenä oli muslimin ihmiskäsitys, joka ei ole kehittynyt mihinkään hänen päivistään lähtien.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset