*

JaakkoKorpi-Anttila http://www.xn--hammaslkri-w5aab.net/kamin/kaminiitto.html

Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo

Jaana Laitinen haastatteli (HS C19, 26.9.2015) musiikin tohtori, psykologi Ava Nummista otsikkonaan 'Muistot löytyvät lauluista'. Nummiselle vahvistui laulun merkitys laulaessaan aikoinaan pahasti muistisairaalle isälleen tuttuja virsiä, joihin tämä yllättäen yhtyi. Nykyään kun meikäläinen harvakseltaan on tilaisuudessa, missä virrenveisuu on yhtenä osana, niin tuntee itsensä melko orvoksi, kun kaikki virret ovat minulle tuntemattomia. Säästyypähän se, etten mölinälläni häiritse lähiympäristöä.

Seuraavassa lainailen minulle läheisiä, Nummisen hyvin pohtimia ajatuksia. ”Musiikki herättää aivot. Musiikki aktivoi aivoja ja saa aikaan muun muassa hormonaalisia muutoksi, jotka vaikuttavat koko kehoon. Tulee kylmiä väreitä, ihokarvat nousevat pystyyn, jalka alkaa keikuttaa, ryhti oikenee.

Musiikista voi olla suuri apu ja lohtu muistisairaalle. Vaikka sairaus on vienyt työ- ja lähimuistin, tutut laulut ovat vielä tallella ja herättävät vanhat muistot.

Eräässä vanhainkodissa vanhukset tuotiin katsomaan tv:stä itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Kun tanssimusiikki kajahti liki liikuntakyvytön mies suoristi selkänsä, haki hoitajaa tanssimaan ja tanssi tämän kanssa koko kappaleen. - Hän oli ollut nuorena kadettina linnan juhlissa tanssittamassa daameja. Musiikki herätti koko kehon eloon.

Kaikki musiikki ei tee hyvää. Inhokkimusiikki voi tuntua vastenmieliseltä myös fyysisesti. Aamusta iltaan soiva taustamusiikki on äänisaastetta, joka pitäisi lailla kieltää.”

- - -

YLEn merkitystä ei voi vähätellä siinä, että nykyinen vielä töissä oleva sukupolvi pakotettiin omaksumaan amerikkalaistyylinen, vähämelodinen rytmimusiikki, joka ei sovi kunnolla perinteiseen suomalaiseen lavatanssiin. Tulee väkisinkin mieleen tuhosiko YLE paitsi musiikin maun eli musiikkitottumuksen myös kansanterveyden, kun siinä samalla vietiin kansan tanssitaito ja tilalle tuotiin kaljan voimalla toimiva biletysmusiikki. Musiikkimaku kehittyy pääosin varhaisteini-iässä. Jos silloin kuulee ja laulaa virsiä niin pitää niistä loppuikänsä. Jos taas kuulee heavyä, niin tinnityksen lisäksi kuuntelee sitä loppuelämänsä.

Jos varhaisnuorena ei ole kuunnellut tanssimusiikkia eikä oppinut tanssimaan ei sitä ja sen etuja oikein eläkeiässään osaa arvostaa. Liikkuminen musiikin rytmiin ja liikkeiden sovittaminen musiikkiin on eräiden väitteiden mukaan olemassa olevista toiminnoista niitä monimutkaisimpia ja siinä on pantava peliin suuri osa koko inhimillisestä aivokapasiteetista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset